keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

Runo

Minä olen jäätä,
minä olen tuulta.
Olen yksin pakkasessa
sinua kaipaamassa.
Joku kun minusta lumiukon rakentaa,
sitten luoksesi lentää saan.
Etsin sinut,
jos sä vielä huolit minut.
Matkallani näen paljon,
tyhjiä katuja ja miehen haljun.
Etsin sinut maailman ääristä,
vaikka sitten paparikääristä.
Löydän sinut.
Sitten kai huolit minut.
 

Runo

Sinun tuoksusi,
se saa minut onnelliseksi.
Sinun kosketuksesi,
se tekee maailmani paremmaksi.
Tulen luoksesi,
jos sitä tarvitset.
Tulen luoksesi,
jos sitä edes harkitset.
Kun silmiini katsot,
olen hukkua omiisi.
Kun silmiini katsot,
sormeni eksyvät sormiesi lomiisi.
 

Runo


Elämä on lähtöisin luonnosta
ja ihmiset sen huomasta.
Mutta mitä sitten tapahtui?
He alkoivat luontoa pilata.
Saastutetaan ilmaa,
roskia luontoon nakataan,
ja ihminen ei välitä tippaakaan.
Jäätiköt alkavat sulaa,
ilmastonmuutos alkaa.
Nyt ihmisiä pelottaa,
he alkavat maailmanloppua ennustaa
ja epätoivoissaan
rukoilevat Jumalaa.
Maailmaloppu lähestyy.
Alkaa myrskytä
ja taivas revetä.
Nyt luonto näyttää voimansa,
alkaa ihmisiä kadota.
Mutta yksi asia muistakaa:
ihminen itse tämän aikaan saa.

Aamupala

Heräsin eilen aamulla
ja nenääni tuoksui pulla.

mutta silloin ei maistu makea,
vaan hedelmämehu sakea.

Mehun lisäksi kaakaomuroja,
päe maitoa kuin pieniä puroja.

Murot maistuivat keinotekoisilta,
itse asiassa melko kamalilta.

Sitten katsoin: vika käyttöpäivä oli mennyt,
valitettavasti en sitä huomata kerennyt.

Kuumetta tuli kolmeysi pilkku kaks,
ei päivä muuttunut yhtään paremmaks.

Sarjakuva



Miksi pidän sarjakuvien piirtämisestä?

-          On perin hankala selittää, mutta yritetään.

Pidän sarjakuvien piirtämisestä, koska sarjakuviin voin purkaa energiaa ja muuten toteuttamattomiksi jääneet ideat. Minulla on ehtymätön ideavarasto ja minusta olisi haaskausta olla käyttämättä ideoitani johonkin. Pidän sarjakuvien piirtämisestä myös siksi, koska kärsivällisyyteni ei riitä yhden yksityiskohtaisen kuvan piirtämiseen, joten pidän enemmän monen yksinkertaisen kuvan piirtämisestä.
             Olen kehittänyt sarjakuvien piirtämiseen oman tyylin ja käytän mielelläni yksinkertaisia hahmoja, jotta tarinan idea tulee paraiten esiin ilman ylimääräistä häsellystä kuvassa. Hahmoina käytän itseäni ja pikkuveljeäni.
             Tarinani ovat yleensä totuudenmukaisia kömmähdyksiä ja omia kokemuksiani. Piirrän mielelläni lyhyitä klippejä, sillä ne ovat kaikkein hauskimpia.
             Parhaat ideat syntyvät yleensä kello 21.00 jälkeen. Piirrän heti idean pulpahdettua päähäni ennen kuin unohdan sen. Rauhoitun vasta sen jälkeen nukkumaan.
             Haaveeni olisi päästä piirtämään johonkin lehteen. Minulla ei ole varsinaisesti mitään idoleita, mutta luen itsekin paljon sarjakuvia.


Elina Kärkkäinen 8E

sunnuntai 8. huhtikuuta 2012

Teatteriarvostelu:


Remonttijengi- hulvattoman hauskaa katsottavaa

Remonttijengi on tanskalainen tarina, joka pyörii Kuopion kaupungin teatterilla toukokuuhun asti. Kun tarina alkaa, voi kuvitella, että se voisi hyvin käydä toteen. Mutta tarinan jatkuessa, edes pahimmalle vihamiehelleen ei toivoisi moista epäonnea, kuin tarinan päähenkilöllä, Manfredillä on.
   Manfred, viulunsoittaja, haluaa tehdä vaimonsa Alicen kanssa remontin taloonsa. He ovat palkanneet halvalla " ammattilaisia" hoitamaan remontin. Remontti ei tunnu etenevän, kun valmista olisi pitänyt olla jo neljä kuukautta sitten ja " sisäisten putkivuotojen" takia melkein koko talo pitää kaataa. Uudet putket, laitteet ja lasivilla maksavat Manfredille ja Alicella monia miljoonia. Remonttijengi pyytää koko ajan uusiin tavaroihin rahaa, mutta rahat menevätkin muuhun tarkoitukseen ja lyhythermoinen Manfred, joka haluaisi soittaa viulua rauhassa, ei kestä sitä enää. Alicen ja Manredin on otettava kovat keinot kehiin ja yks kaks remonttijengiläisiä alkaa kadota...
   Tarina on hauska ja sitä on mukava katsoa. Hahmot ovat hyvin hauskoja. Vaikka esityksen loppupuolella aiheet ovat hieman surulliset, on vain pakko nauraa, kun haikeatkin aiheet esitetään niin hauskasti. Ei voi oikein muuta kuin kehua. Esityksessä esiintyy myös Alicen ystävä, Carl ja hänen vaimonsa. Carl on rikas ja pöyhkeä. Vaatteet, asusteet ja luonne ovat juuri sopivia ja kuviteltavissa: punainen nahkatakki ja valkoiset nahkahousut. Takki on auki, kädet ovat housujen taskuissa ja koruja on paljon. Vaimo on heiveröinen ja roikkuu koko ajan Carlin perässä. Todella hauskoja persoonia!
   Kannattaa käydä katsomassa Remonttijengi ja miten Alicen ja Manfredin remontille ja itse Remonttijengille käy! Suosittelen näytöstä yli 13- vuotiaille ja vanhemmille. Tähtiä viidestä, näytös saa täydet: ★★★★★. 
Ella Kellokoski 8E

keskiviikko 4. huhtikuuta 2012

Harrastuksena cosplay

Cosplay, mitä se on?
Cosplay on eräänlaista pukuleikkiä, jossa ihmiset pukeutuvat valitsemikseen hahmoiksi ja omistautuvat tälle ääntä, eleitä ja luonnetta myöten.
Meluiten cossaajat liikkuvat pukujensa kanssa erilaisissa con-tapahtumissa. Coneissa cossaajat osallistuvat pukukilpailuihin, ystävystyvät muiden samanhenkisten kanssa, ostavat lempimanga- ja animesarjojensa oheistuotteita ja ovat useimmiten saman sarjan tai hyvien cossaajien kannattajien kuvattavana. Joskus cossaajia voi näkyä vappu- tai halloweenjuhlissa puvut päällä tai joskus jopa koulussa tai kaupungilla ”piilocossaajina”. Piilocossaajalla voi olla päällään jotain hahmoonsa viittaavaa kuten kummalliset vaatteet tai kissankorvat (näin esimerkkinä ajattelin itse alkaa pitämään kissankorvia ja ehkä jopa häntää koulussa).
Suurin osa cossaajista tekee pukunsa itse. Jotkut sen takia, että heidän mielestään on huijausta pitää ostettua pukua, joidenkin mielestä taasen itsetehdyillä puvuilla on enemmän tunnearvoa ja ne ovat hienompia. Syitä voi olla jos jonkinmoista. Itse ajattelen että; ”Cosplay ilman tuskaa on teeskentelyä”, koska mielestäni cosplayssa kaikista ihaninta on se kiireen, loppuunpalamisen, stressin ja odotuksen tunteet itse pukua tehdessä. Ihanaa on tuntea myös se onnistumisen ja ylpeyden tunne kun saat valmistettua hyvän puvun omilla pikku tassuilla tehden ja saat siitä vielä positiivista palautetta muilta.

Neuvoja, ohjeita ja sudenkuoppia ensikertalaisille:

  1. Puku
    - Aloita valitsemalla päättämäsi hahmon asuista se, jonka aiot hankkia keinolla millä hyvänsä. Tämä vaihe kannattaa aloittaa jo hyvissä ajoin ennen tapahtumaa, sillä tämä ei ole nopeaa puuhaa...
    - Suunnittele materiaalit ja paikat, joista aiot tarvittavat tilpehöörit hommata.
    Myös budjettia kannattaa pikkuisen hahmotella. Tähän hommaan kannattaa varata kuitenkin tarpeeksi rahaa, vaikkakin hommaisit suurimman osan pukusi tarpeista kirpparilta.
    - Hanki tarvittavat jutut ja aloita työskentely. Mutta ota iisisti. Kiirehtimällä et saa mitään onnistumaan ja turhaudut enemmän kuin on tarpeellista.
    - Peruukkeihin kannattaa panostaa. Jos et löydä tarpeeksi paksua peruukkia budjettiisi sopivilla hinnoilla, voit ostaa vaikka kaksi vähän huonolaatuisempaa ja yhdistää ne.
    - Jos ompelu tai joku muu näpertely pukuusi liittyen ei oikein ole sinun heiniäsi, mutta tiedät jonkun joka osaa niin mene rohkeasti pyytämään häntä apuun. Sillä hädässä ystävä tunnetaan.
    1. Varoituksia ja ohjeita
      - Älä säikähdä, cossatessasi keräät mitä luultavimmin paljon katseita, joista kaikki eivät välttämättä ole ihailevia ja ystävällisiä.
      - Saatat menettää yöunesi, kukkarosi ja tilisi ammottavat tyhjyyttään ja hermosi ovat riekaleina. MUTTA! Ajattele asian valoisaa puolta:
      Tuskastasi ja kärsimyksestäsi tiedät että olet nähnyt paljon vaivaa pukusi eteen ja saat sen pian valmiiksi.
      - Pidä coneissa aina mukana juomista, kamera, varapatterit, puhelin, rahaa ja cosplay-puvun ensiapupakkaus (neula, lankaa, vaihtonappi, sakset ja teippiä tai nopeasti kuivuvaa liimaa). HUOM! Älä pidä kaikkia arvoesineitäsi samassa paikassa!
Yksi cosplayn suuntauksista on lolitaksi pukeutuminen. Lolitoilla on kauniit mekot ja kengät ja hiukset on laitettu sievästi kiinni. Sweet lolitoilla on yleensä päällään vaaleita pastellisävyjä, röyhelöitä, rusetteja ja nauhoja. Gothic lolitoilla mekot ovat tummansävyisiä ja niistä voi löytyä ketjuja, ristejä, solkia ja pääkalloja siinä missä röyhelöitä ja nauhojakin. Lolitat ovat kuin ihmisten keskellä käveleviä sieviä nukkeja.
Cosplay on aivan ihana harrastus! Suosittelen kokeilemaan edes kerran lyhyen elämänne aikana. Tähän hommaan on parasta lähteä ilman ennakkoluuloja ja hauskanpidon toivossa. Lähdetään siis kaikki yhdessä etsimään uusia kavereita ja valloittamaan Suomen ja koko maailman katuja!
Jos sinne hampaankoloon jäi joku kiinnostuksen jyvä ilkeästi kaivelemaan, niin tulkaa ihmeessä juttelemaan! Kaivatte vaan jostain pimeästä kallionkolosta Iri Sotarauta nimisen hullun. Jään innolla odottamaan cosplayn maailmaan käännytettyjä!
Iri-chan

Hienoksi lopuksi olen haastatellut yhtä cossaajaa, joka valitettavasti halusi pysyä anonyyminä.

Miten päädyit cossaajaksi?
-”Kun tutustuin mangaan ja menin ensimmäiseen coniin ja näin siellä cossaajia ja ajattelin: ”Mullekkin tollanen!””

Minkälainen oli ensimmäinen cossisi?
-”I ignore you... surkea, eka kunnollinen cossi Pokémonin Umbreon-kigurumi.”

Ekoista cosseista ei kukaan siis oikein halua puhua. Onko sinulla joitakin muita pukuja joista olet ylpeä?
-”Yami Bakura cossiin olin ihan tyytyväinen. Tein sitä n. puoli vuotta.”

Mitä cosseja sinulla on seuraavaksi tulossa?
-”Link pelistä Skyward Swords.”

Kauanko olet harrastanut cosplayta?
-”N. Puolitoista vuotta.”

Mitä hyviä puolia cosplayssa on?
-”Onnistumisen ilo. On ihanaa nähdä hyviä cosplay-pukuja coneissa.”

Entä huonoja?
-”Stressi, väsymys, kiire, rahan ja oikeanlaisen materiaalin puute, haaverit, epäonnistumisen tunne ja häpeä huonosta cossista. Oli niitä vaikka kuinka paljon mutta en nyt satu muistamaan.”

Hyviä puolia näyttää olevan paljon vähemmän kuin huonoja. Mikä silti pitää sinut cosplayn kourissa?
-”Pieni pakkomielle. Syntyy ajatus, että coniin ei voi saapua ilman cossia, vaikka sinne voi mennä myös siviileissä.”

Onko sinulla jotain neuvoja ensikertalaisille?
-”Ommelkaa pukunne itse tai pyytäkää jotain läheistänne ompelemaan. Hankkikaa oikeanlainen kuva malliksi, ei fanartia.” 

 Minä cossatessani Marikia Lahdessa
 Deidara-cossissani Musiikkikeskuksella

Iri Sotarauta 8E