maanantai 25. marraskuuta 2013

PÖNTTÖKEIJUNA OLEMINEN

Opimme monia uusia asioita naamioteatterista.
Naamio päässä ei saa puhua, siihen ei saa koskea muiden läsnä,
eikä se päässä saa liikkua liian nopeasti. Se ei ollut kuitenkaan ainoa asia minkä opimme.
Opimme huomaamaan, miten paljon ihmiset heittävät turhaan ruokaa roskiin; ja miten tärkeää on olla heittämättä ruokaa roskiin.
Naamio kasvoilla oli kuin toisenlainen maailma.
Hassua kuitenkin oli nähdä muiden koulumme oppilaiden suhteutuminen naamioihin.
USKOMATONTA KYLLÄ, ROSKIIN HEITETYN RUUAN MÄÄRÄ VÄHENI!
Oli ilo tehdä työtä hyvän asian puolesta.