keskiviikko 11. huhtikuuta 2012
Runo
Silmäsi muistan yhäkin,
ne kauniit ja siniset.
Kätesi muistan vieläkin,
ne hennot ja haavoittuvaiset.
äänesi muistan myöskin,
niin kirkkaana ja selkeänä.
Kaikki nuo,
silti niin kaukaiset.
Uudempi teksti
Vanhempi viesti
Etusivu